Vauhdilla karikkoon

Painonpudotuksessa yhtenä tärkeänä tekijänä on myös liikunnan harrastaminen. Kyllähän painon saa putoamaan ilman liikuntaakin, mutta aineenvaihdunnan ja kiinteytymisen kannalta liikunta on tärkeää. Itse pidän useista eri liikuntamuidoista ja mielestäni onkin kiva käydä välillä lenkillä, rullaluistelemassa, kuntosalilla, uimassa, pelaamassa sulkapalloa ja pesistä. Vaihtelu virkistää eikä liikkuminen tunnu yksitoikkoiselta.

Eilen päätin lähteä 10-vuotiaan kuopukseni kanssa rullaluistelemaan. Tyttärelle pakotin tietenkin kaikki mahdolliset suojaukset päälle, mutta itselle heitin päähän vain lippalakin ja sauvat käsiin vauhtia lisäämään. Teimme ensin lyhyemmän lenkin tyttären ehdoilla ja saattelin hänet sen jälkeen kotiristeykseen. Käännyin vilkuttamaan hänelle tarkoituksenani tehdä vielä toinen lenkki, enemmän omaa vauhdikasta tahtiania miellyttävä sellainen. Eron hetkellä en kuitenkaan huomannut asfaltissa ollutta rikkinäistä kohtaa, johon luistimeni tössäsi ja lensin suoraan asfalttiin leuka edellä. Oikeapuoli kasvoista, leuka ja oikea käsi on aikomoisilla ruhjeilla. Menetin hetkeksi näkökyvynkin ja pitkin päivää oli jänniä sahalaitaisia valoilmiöitä silmissä. Eilispäivän vietinkin sitten sairaalan ensiavussa tarkkailussa saamani aivotärähdyksen johdosta.

Onni onnettomuudessa on tietysti se, ettei käynyt pahemmin. Ottaa se silti päähän, kun joka paikkaa koskee ja lääkket väsyttää. Karppauksella ssatu virkeä olo on nyt vähän kivun varjossa, mutta ruokavaliosta en ole luopunut pienen takaiskun takia, kun eihän karppauksella ollut tämän kanssa mitään tekemistä.

-thin to be

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Naisellisuus lähtee alusvaatteista.

Muistoja New Yorkista.

Kuntoilun uudet tuulet