Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2012.

Kivulle kyytiä

Kuva
Päätin antaa kivulle kyytiä. Viikonloppuisen kommelluksen jäljiltä lihakset ovat olleet aika jumissa ja yhtä jos toistakin kohtaa kropassa on vähän kolottanut. Päätin kuitenkin antaa kivulle pitkät ja lähteä kunnon kävelylenkille. Lenkillä tulikin pötkittyä 10,2 km ja kaloreita kului 768. Lenkkipolkuni varrella on pitkä pätkä hiekkatietä, jota reunustaa upea koivikko. Siinä kansallisromanttisessa maisemassa sielu todella lepää. Tuntuu siltä kuin kaiken muun voisi vain unohtaa ja antaa mielen ja kehon levähtää vaikka fyysisesti tuleekin töitä paiskittua. Pienempikin lenkki riittää siihen, että saat hetkeksi itsesi irti arjen haasteista ja ladattua omia akkujasi. Kokeile. - thin to be

Vauhdilla karikkoon

Kuva
Painonpudotuksessa yhtenä tärkeänä tekijänä on myös liikunnan harrastaminen. Kyllähän painon saa putoamaan ilman liikuntaakin, mutta aineenvaihdunnan ja kiinteytymisen kannalta liikunta on tärkeää. Itse pidän useista eri liikuntamuidoista ja mielestäni onkin kiva käydä välillä lenkillä, rullaluistelemassa, kuntosalilla, uimassa, pelaamassa sulkapalloa ja pesistä. Vaihtelu virkistää eikä liikkuminen tunnu yksitoikkoiselta. Eilen päätin lähteä 10-vuotiaan kuopukseni kanssa rullaluistelemaan. Tyttärelle pakotin tietenkin kaikki mahdolliset suojaukset päälle, mutta itselle heitin päähän vain lippalakin ja sauvat käsiin vauhtia lisäämään. Teimme ensin lyhyemmän lenkin tyttären ehdoilla ja saattelin hänet sen jälkeen kotiristeykseen. Käännyin vilkuttamaan hänelle tarkoituksenani tehdä vielä toinen lenkki, enemmän omaa vauhdikasta tahtiania miellyttävä sellainen. Eron hetkellä en kuitenkaan huomannut asfaltissa ollutta rikkinäistä kohtaa, johon luistimeni tössäsi ja lensin su

Innostus on tarttuvaa

Kuva
Motivaatio on jännä juttu, se kun saa ihmisessä aikaan ihmeitä. Olen kertonut painonpudotusprojektista muutamille lähimmille ystävilleni perheenjäsenien lisäksi ja erityisen merkillepantavaa on se, että innostus on tarttunut muihinkin. Hyvä ystäväni innostui karppauksesta myöskin ja hänen mukanaan seurasi karppauslinjalle hänen miehensä ja osa lapsistakin. Motivaatiovallankumous on siis alkanut. Harvoin tulee ajateltua, miten perheenäitinä vaikutamme muun perheen hyvinvointiin  tahtomattammekin. Eilen illalla tein iltapalaksi maukkaan tonnikalasalaatin ja olin ajatellut, että siitä riittää seuraavallekin päivälle. Tyttäreni olivat juuri laittaneet itselleen iltapalaksi leipää ja kananmunaa, mutta päätyivät hekin ottamaan salaattia lisukkeeksi. Tyttärille en ole puhunut omasta painonpudotuksestani, mutta tottakai ruokavalion muutokseni vaikuttaa heihinkin, kun tarjolla on entistä monipuolisempaa ruokaa. Tyttäreni ovat ihannepainossa, joten heidän kohdallaan täytyy pitää huoli siitä

Lenkkipolku kutsuu

Kuva
Ihan tuolta ei toki meikäläisen lenkkikengät näytä, mutta omat Niket tuli jalkaan tänään vedettyä ja treffattua jälleen kotikulmien lenkkipolkuja. 6 kilometrin matkaan kului kyllä meikäläisen vauhdilla kokonainen tunti, mutta kaloreita kului kiitettävät 495. Tämä oli eka lenkki karppiruokavaliolla ja täytyy kyllä tunnustaa, että olo oli hieman erilainen. Noin neljän kilometrin jälkeen reissä ja hartioissa alkoi tuntua pientä kivistystä, mitä ei koskaan ole aiemmin lenkin aikana käynyt. Liekkö syynä se, ettei elimistössä ole nyt niitä hiilareita, joita lenkillä muuten kuluisi? Lenkin jälkeen olo on kuitenkin mainio ja maukas tonnikalasalaatti iltapalaksi kruunasi päiväni. Tavoitteena on käydä jatkossa 2-3 kertaa viikossa ja alkaa pikkuhijaa nostaa kuntoa jälleen juoksulenkkeilytasolle. - thin to be

Ihanan kylläinen olo

Kuva
Olen todella positiivisesti yllättynyt karppauksen tuomasta kylläisyyden tunteesta. Mieliteot herkkuihin kuten sipseihin, karkkeihin ja suklaaseen on myös häipynyt oikeastaan kokonaan. Tämä on ehkä helpoin dieetti ikinä juuri näiden ominaisuuksien johdosta. Aikaisemmilla dieeteillä suurin haaste on ollut mieliteot, joita jatkuva kituutus tuntui vaan lisäävän entisestään. Vietimme sunnuntaina perheen kanssa yhteistä leffailtaa kotosalla. Valmistelin itselleni lautasellisen kasviksia ja herkuksi päälle pari siivua chorizoa. Kasvislautanen teki niin kylläisen olon, että jopa chorizo tuntui liioittelulta. Olin itsekin yllättynyt, ettei tyttärien sipsipussit ja suklaalevy houkuttanut lainkaan. Nyt on niin tehokkaan virkeä olo, ettei tämä voi mennä tällä kertaa pieleen =) - thin to be

Herätyskellon karu ääni muistuttaa velvoitteista

Kuva
Niin se kutsui taas työmaa takaisin "sorvin" ääreen. Lomalla elimistö on tottunut sellaiseen lomarytmiin; heräillään verkalleen ja aamupala syödään vasta noin tunti heräämisestä. Herätyskellon kajahtaessa aamulla, olisi niin tehnyt mieli kääntää kylkeä, mutta ei se auta, noustava on. En ole työaamuisin syönyt aamupalaa vuosikausiin, mutta elämäntaparemontin yhteydessä olen päättänyt opetella myös tuon jalon taidon. Heh, helpommin sanottu kuin tehty. Napsin rahkaa ja ananasmurskaa verkalleen samalla kun valmistelin meikin ja kampauksen töihin. Kyllä oli niin äklö olo vääntää mitään suuhun seiskalta aamulla. Huono olo jatkui tuonne kymmeneen saakka, jolloin söin välipalaksi varatun nektariinin. Kylläpä se siitä sitten. Lounaalla saatui tämän jo neljäpäivää kestäneen karppauksen eka moka. Söin nimittäin lounaaksi kasvis-sieni-kaaliääryleitä (2 kpl), enkä tajunnut vasta kuin toisen kääryleen kohdalla, että siinähän oli myös riisiä sienien kanssa täytteenä. Onneksi lautasel

Maittavaa ruokaa koko perheelle

Postasin eilen reseptin Turkkilaisesta vuoasta, joka minun oli tarkoitus valmistaa päivälliseksi. Suunnitelmat muuttuivat ja lähdimmekin kyläilemään, missä nautimme karppaajalle soveltuvan grilli-illallisen. Niinpä valmistin aterian tänään lounaaksi. Ohjeen mukainen annos oli sen verran reilun kokoinen, että nelihenkinen perheemme syö siitä vielä toisenkin aterian. Maukas vuoka maistui hyvin ei-karppaavalle perheellekin. Itse vähentäisin ohjeen mukaista suolamäärä ainakin yhden teelusikallisen verran,  omaan makuuni vuoka oli hieman liian suolainen. - Thin to be

Turkkilainen vuoka

Kuva
Tänään kokeillaan karppivuokaa .   Mausteinen, karitsan jauhelihapihviä ja kasviksia uunissa neljä annosta Karitsanpihvit: 700g - 1kg karitsan-nautajauhelihaa 2 isoa sipulia 3 valkosipulinkynttä 2-3 tl suolaa n.1tl mustapippuria rouhittuna 2 keltuaista 1-2 kesäkurpitsaa 3 isoa tomaattia 200g AITOA fetajuustoa (rasvaista vuohen ja lampaanmaidosta valmistettua Kastike: 1 prk tomaattipyrettä 1-2 valkosipulin kynttä n.1 tl suolaa mustapippuria ( 1-2tl Välimeren Sisilia maustesekoituskin käy todella hyvin, jätä silloin mustapippuri pois) n. 2dl- 2,5 dl vettä Tarkista maku jos tykkäät mausteisemmasta ! Ota iso lasivuoka tai pari pienempää. Tee pihvitaikina eli sekoita vain kaikki pieneksi pilkotut sipulit ja mausteet lihan ja keltuisten kanssa tiiviiksi massaksi ja sen maustuessa leikkaa pestyt kesäkurpitsat kuorinenn n.1,5 sentin viipaleiksi ja puolita tomaatit. Kiehauta kastikkeen vesi kuumaksi ja sekoita siihen mausteet ja tomaattipyree. Kuutio

Karppaus on päivän sana

Vähähiilihydraattinen dieetti on puhuttanut viime aikoina. Ruokavalion puolestapuhujia löytyy lukemattomasti, mutta niin myös vastustajia. Hiilihydraattien suurkuluttajana olen ollut itsekin karppausta vastaan, tosin ilman mitään faktatietoa. Toukokuussa meillä oli sukujuhlat, jonne kokoontui tädit, enot ja serkut perheineen pitkästä aikaa. Enemmän tai vähemmän kaikki tädit ja enot ovat aina olleet ylipainoisia ja osa jopa sairaalloisen ylipainoisia. Kohtasin kuitenkin tänä vuonna huomattavasti kavenneita ja kevenneitä sukulaisia. Yhdelle oli tehty Gastric by pass -leikkaus, mutta muutoin päivän sana oli sukumme keskuudessakin karppaus. Oli pakko todeta, että olinkin yht´äkkiä sitä lihavaa vähemmistöä jopa siinä porukassa, jossa aina oli ollut muita itseäni lihavampia. Näin ei voi jatkua. Eilen aloitin sitten karppaamisen omallakin kohdalla. Päätöksenteko oli helppoa ja nyt sitoudun tähän projektiin  päivä kerrallaan. Joka aamu minun on motivoitava itseni uudelleen jaksamaan. Pain