perjantai 24. lokakuuta 2014

Irti stressistä.

Olen muutamaan otteeseen täällä blogissakin maininnut tästä melko suuresta muutoksesta elämässäni. Työn osuus elämässämme on useimmiten ajallisesti aika merkittävä. Valveillaoloajasta yli puolet menee työn, työmatkojen ja töihin valmistautumisen merkeissä. Mä kyllästyin istumiseen. Istuin töissä, istuin autossa ja istuin usein myös kotona läppäri sylissä. Kyllästyin myös stressiin, jota työ toi mukanaan. Kyllästyin siihen ihmiseen, jonka stressi minusta teki. Kiire, työpaineet ja vastuu söi paljon parhaimpia puoliani, eniten siitä kärsi kaikkein läheisimmät ihmiset ja minä itse.

Vasta kun vedin itseni riittävän uuvuksiin vuosikausien rumbaa pyörittäen ymmärsin, että asioiden on muututtava. Olin jo yrittänyt monta hienovaraisempaan kikkaa kuten liikuntaa, ruokavaliomuutosta, uutta asennoitumista jne. "Pohjalla" päätin, että nyt se muutos on tehtävä ja hetken aikaa mietin eri vaihtoehtoja, selkeää oli kuitenkin se, että muutoksen olisi tapahduttava työrintamalla ja työn olisi oltava tehtävissä selkeän työajan puitteissa. Vanha haaveeni lentoemännän ammatista nousi pintaan. Tiesin, että ajat eivät ole lentoliikennetoiminnassa parhaat, vaikka matkailu lisääntyy koko ajan. Mietinkin, että alalle siirtyminen ei välttämättä ole mitenkään helppo juttu. Aloinkin katsomaan mahdollisia avoimia työpaikkoja ja yllätyksekseni huomasin avoinna olevan haun syksyn koulutuksiin. Enempää asioita enää pohtimatta laitoin paperit sisään. Jo parin päivän kuluttua sainkin kutsun haastatteluun ja loppu kaikkine vaiheineen meni yhtä jouhevasti. Hakuprosessi käynnistyi kesäkuussa ja syyskuussa alkoi koulutus. Siinä välissä ehdin lomailla, matkustella ja sanoa itseni irti vakituisesta työsuhteestani markkinointialalla.

Tietenkään en tiennyt vielä kaikkea, mitä muutos toisi tullessaan, mutta sen tiesin, että tämä työ ei seuraisi mukanani kotiin työpäivän jälkeen. Muutaman kerran kuusi ja puoli viikkoa kestäneen kurssin aikana tuntui tämä downshiftaaminen vielä aika kaukaiselta, mutta silti päämäärä pysyi kirkkaasti näkyvissä ja jaksoin puristaa intensiivisen kurssin loppuun asti hymyssä suin vaikka välillä väsyttikin aika paljon. Päivät kurssilla ja illalla pänttäämistä.

Nyt on kurssi, harjoituslennot ja tentit ohi, aika aloittaa työt. Mun roster, eli työvuorolista alkoi mukavasti parilla vapaapäivällä ja olo on ihana. Parinkin päivän lepo on antanut uudenlaisen vireystilan ja innon aloittaa työt. Huomenna aamulla neljältä alkaa eka päivystysvuoroni. Illalla jo täytyy valmistautua seuraavaan päivään: laukku on pakattu valmiiksi ja päivystysvuoron alkaessa aamulla kello neljä on oltava tarpeen tullen valmiina lähtemään töihin. Meidän operaatiossa helpottaa se, että matkakohteena on ainoastaan Kanarian saaret: Lanzarote, Teneriffa ja Gran Canaria. Lennot lähtevät aamulla kahdeksan aikaan, joten lentojen lähdettyä voi heittää vapaalle. Yhtä lailla voi tulla lähtö ja sitten meneekin moni suunnitelma uusiksi myös seuraavien työpäivien osalta.

Perheeltä tämä uusi työ vaatii myös uudenlaista asennoitumista. Työvuorolistassani on 13 työpäivää, jotka olen joko lennolla tai kohteessa, yhdeksän päivystysvuorossa (á 5 h) ja kahdeksan vapaapäivää, joista suuri osa keskellä viikkoa. Vapaa-aikaa on lopulta enemmän kuin keskimäärin työssäkäyvillä, mutta niiden sijoittelu ei osu aina viikonloppuun, jolloin muu perhe on vapaalla. Stressittömämmän arjen ansiosta kotiaskareet ovat sujuneet hyvissä fiiliksissä ja se on pieni lisä, josta myös perhe nauttii, kun äiti ei hermoile joka perjantaisen siivouspäivänä takia.

Paljon on vielä nähtävää, mutta ainakin toistaiseksi uskon, että tämä muutos on saanut aikaan, sen mitä toivoinkin, stressittömämmän arjen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti